Julkishallinnon digitalisaatio – miten Suomi pidetään digitalisaation kärryillä?

Suomessa on käynnissä vallanvaihto eduskuntavaalien jälkeen, ja digitalisaatio on yksi keskeisistä aiheista, joka tulee olemaan esillä uuden eduskunnan ja hallituksen työssä. Digitalisaatiolla on merkittävä rooli resurssien säästämisessä, toiminnan tehostamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa julkisella sektorilla. Suomi on tunnustettu yhdeksi maailman johtavista maista julkisten sähköisten palveluiden tarjoajana, mutta haasteita on edelleen. Jääkö lainsäädäntö kehityksen jalkoihin tai torpataanko kilpailukykyä regulaatiolla tai rohkeuden puutteella? Julkisen hallinnon digitalisaatiota pohdittiin Tulevaisuudenkestävä Suomi -podcastissa Harri Salmisen kanssa, joka toimii Knowit Solutions FLX:n toimitusjohtajana ja on vastannut julkisen hallinnon projekteista lähes vuosikymmenen ajan.

Onko digitalisaatio yhteiskunnan päättäjien agendalla?

Kansanedustajien suhde digitalisaatioon voi olla etäinen. Teema koetaan usein vaikeaksi, ja sen luullaan vaativan suurta teknistä ymmärrystä. Poliitikkojen ja lainsäätäjien tulisi ymmärtää digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet ja nostaa aihe agendalle. Regulaation on oltava ajantasaista ja sallivaa, jotta muutosnopeus voisi kiihtyä. Suomessa koko valtion yhteenlasketut tutkimus- ja tuotekehitysresurssit jäävät jälkeen yksittäisistä kansainvälisistä suuryrityksistä. Julkishallinnossa olisi syytä hyödyntää fiksusti ulkopuolisten toimijoiden tarjoamia palveluita. Harri Salminen kannustaa rohkeampaan digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen:

"Me ollaan ehdottomasti oikeilla jäljillä Suomessa ja julkisen hallinnon digitalisaation parissa on tehty ihan mahtavaa työtä, mutta me ei voida tyytyä siihen mitä meillä on. Työtä on vielä paljon jäljellä ja digitalisaatiossa paljon voitettavaa. Digitalisaatio ei itsessään ole tavoite vaan työkalu muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja jos me meinataan saavuttaa näitä säästötavoitteita tai toiminnan tehostamisen tavoitteita, niin sen tekeminen ilman digitalisaatiota on mun mielestäni oikeastaan mahdotonta."

Pilven hyödyntäminen etenee yhä liian hitaasti

Nykyisellään julkisen hallinnon tietojärjestelmissä ei hyödynnetä pilvipalveluiden koko potentiaalia, mikä vaikeuttaa datan hyödyntämistä ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Pilven käyttöä rajoittaa epävarmuus siitä, mitä tietoa siellä voidaan käsitellä ja säilyttää. Tarkka luokittelu ja datan ymmärrys ovat avainasemassa riskien hallinnassa. Suurin osa tiedoista ei ole valtionsalaisuuksia, ja niiden käsittely EU-alueella olisi perusteltua. Esimerkiksi Valtionvarainministeriö julkaisi vuonna 2020 ohjeistuksen, jossa pilvi nostettiin ensisijaiseksi tiedonkäsittelyratkaisuksi. Pilven avulla voidaan myös parantaa huoltovarmuutta.

"Kuilu teknisten mahdollisuuksien ja niitä rajoittavan regulaation välillä kasvaa. Tässä on aika vaikea paikka luovia, ja tämä on nimenomaan se kohta, missä eduskunnalta ja lainsäätäjiltä odotetaan aktiivista otetta, jotta me päästään oikeasti hyödyntämään palveluita, jotka on mahdollista ottaa käyttöön Suomessa. Siinä on pientä hitautta tällä hetkellä. Eli lainsäädäntö ei ehkä aina ihan pysy digitalisaation kehitysnopeuden perässä", Salminen toteaa.

Digitalisaatio on tärkeä kilpailukyvyn tekijä

Digitalisaatio on välttämätöntä resurssien ja rahan säästämiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi. Jotta kaikki organisaatiot ja toimijat voisivat tuoda digitalisaatioon oman panoksensa, tarvitaan yhteistyötä. Kaikkien pitäisi voida hyötyä yhteisistä tukipalveluista ja ekosysteemistä.

"Meidän kilpailukyky on hyvin riippuvainen julkisen sektorin digitalisaatiosta, koska se antaa kuitenkin sen toimintaympäristön esimerkiksi yrityksille ja luo varmuuden siitä, että liiketoimintaa pystyy tekemään fiksusti, kustannustehokkaasti ja turvallisesti", Salminen sanoo.

Digitalisaation kilpailukyvyn parantamiseksi Suomessa tarvitaan monimuotoisuutta ja myös ulkomaalaisia asiantuntijoita. Julkisten hankintojen osaajavaatimuksia ei kannata rajata  tarpeettoman korkealle tai kapealle, jotta niiden toteutuksessa voidaan hyödyntää myös alalle juuri kouluttautuneiden osaajien tuoreinta tietoa. Inhimillistä osaamispääosaa pitää suunnata sellaisiin hankkeisiin, joista on saatavissa välittömästi arvoa. Vähäisiä resursseja ei missään nimessä kannata käyttää sellaisten toiminnallisuuksien toisintamiseen, mitkä ovat helposti saatavissa valmiina. 

"EU tutkii vuosittain digitalisaation kypsyyttä ja esimerkiksi siellä Suomi arvotetaan EU:n 27 jäsenmaan joukossa ykköseksi inhimillisen pääoman osalta, että meillä on paljon osaamista. Nyt on aika kiihdyttää tätä muutosta ja tavallaan luottaa siihen, että hei, kyllä me Suomessa pystytään tää hoitaa", Salminen kannustaa.

Kuuntele koko jakso Tulevaisuudenkestävä Suomi -podcastista!