Testauksen- ja laadunvarmistuksen asiantuntijamme esittäytyvät

Heidi, Jussi ja Sanna työskentelevät Knowitin asiakasprojekteissa huolehtien sovellusten ja järjestelmien korkeasta laadusta ja toimivuudesta. Samalla he luovat asiakkaille turvallisuuden tunnetta heidän käytössään olevien sovellusten ja järjestelmien toimivuuteen.

Testiautomaatio tehostaa testausta, jolloin manuaalitestaajat voivat keskittyä muihin testauskohteisiin, automaation huolehtiessa laajasta regressiotestauksesta. Testiautomaatiota käytetään yleisesti ketterän ohjelmistotuotannon projekteissa, joita ei oikeastaan enää voida testata manuaalisesti järjestelmien laajuuden vuoksi.

Knowitin testaus ja laadunvarmistus varmistaa kattavasti asiakkaan kehityksessä olevan toteutuksen eheyden sekä pyrkii luomaan asiakkaalle tehokkaat työtavat tehdä jatkuvaa laadunvarmistusta tuotantoon siirtymisen jälkeenkin. Knowit on mukana asiakkaan testauksessa ja laadunvarmistuksessa alusta alkaen niin testauksen suunnittelussa, testauksessa, testausautomaation toteutuksessa, testauksien läpivienneissä kuin käyttöönoton yhteydessä tehtävässä tuotannon todennuksessa.

Knowit pyrkii löytämään asiakkaille parhaimman tavan tehdä testausta ja laadunvarmistusta tarjoamalla osaamista kattavasti testauksen eri osa-alueista.

Miten päädyit työskentelemään testiautomaation parissa ja mikä on sen mielenkiintoisin puoli?

Heidi (kuvassa): Päädyin laadunvarmistukseen täysin vahingossa. Koulutukseni pääpaino oli ohjelmistokehityksessä, mutta avoin kesätyöpaikka testiautomaation parissa koukutti minut heti. Olen aina nauttinut eri elämän osa-alueilla tarkkuudesta ja testauksessa sitä puolta pääsee toteuttamaan paljon.

Jussi: Aloitin IT-alalla sovelluskehityksen parissa. Muutaman vuoden kuluttua siirryin vähitellen laadunvarmistuksen puolelle, jossa tein asioita teknisestä näkökulmasta. Pääsin tekemään mm. suorituskykytestausta ja testiaineiston luomista ohjelmallisesti. Testiautomaatio tuli mukaan kuvioihin noin viisi vuotta sitten.

Sanna: Testaajana olen tehnyt useita regressiotestauksia ja testausvaiheiden aikana testannut kerta toisensa jälkeen samoja testitapauksia saadakseni varmuuden ettei aiemmin toteutettu toiminnallisuus ole mennyt rikki uuden toteutuksen myötä. Satojen toistuneiden naputtelujen jälkeen totesin, että eihän samoja testejä ole mitään järkeä tehdä uudestaan ja uudestaan. AHAA-elämys johdatti minut kohti testausautomaatiota ja etsimään siitä mahdollisimman paljon hyötyä esimerkiksi regressiotestauksiin. Testausautomaation mielenkiintoisin puoli on siinä, miten paljon automaatio voi nopeuttaa ja helpottaa testaustyöhön käytettävää aikaa. Ja miten ajansäästön voi hyödyntää mielekkäämpään tekemiseen kuten tutkivaan testaukseen. 

Kuvaile työtehtäviäsi, mitä teet asiakasprojekteissamme?

Heidi: Nykyisessä projektissani olen päässyt kehittämään uutta “testiautomaatiopakettia”. Tähän on sisältynyt paljon suunnittelua, testattavan kohteen tutkimista ja itse testien tekoa. Oma-aloitteinen kommunikaatio kehittäjien kanssa on suuressa roolissa, sillä testaustiimin puuttuessa ympäriltä tiedonkulku on täysin itsestä kiinni.

Jussi: Työni jakaantuu kahteen osaan, testiautomaatioon ja ohjelmistorobotiikkaan. Testiautomaatiossa tarkkailaan testien tuloksia, tutkitaan testiajojen löytämiä virheitä ja kommunikoidaan niistä eteenpäin. Ohjelmistorobotiikassa voidaan vaikka tehdä sovellus, joka tarkkailee kahta tietojärjestelmää ja raportoi, jos tietyt tiedot eivät ole ajan tasalla.

Sanna (kuvassa): Asiakasprojekteissa toimin testauspäällikkönä. Työ sisältää testaussuunnitelmat, testauksien aikataulutukset, testausresurssien hankkimiset, testauksien läpiviennit, testauksien raportoinnit ja tuotannon todennuksien suunnittelut käyttöönottojen yhteydessä. Teen asiakkuudessa työtä myös testaajana.

Mitkä ovat suurimmat voimavarasi, taitosi ja visiosi, joilla autat koko testaustiimiä menestymään?

Sanna: Testauksessa on tärkeintä olla utelias! Pitää kiinnostua testauksessa olevasta sovelluksesta ja tutkia sitä kattavasti joka kantilta. Tärkeää on saada muutkin innostumaan testauksen ja laadunvarmistuksen tärkeydestä. Testaukseen käytetty aika palkitsee, kun asiakkaalla on tuotannossa ehjä ja laadukas sovellus.

“Do I test because I want to assure that the product is great? NO!
To show you the bugs that might still break it? NO!
I simply test because I Want everybody to be happier. And people are happier when the software works!”

Heidi: Sannaa kompaten, testauksessa uteliaisuus on tärkeää. On ollut hauska huomata, kuinka oma pääkoppa on alkanut omaksumaan “testaajan ajattelutavan” muutamassa vuodessa. Laadunvarmistajana joutuu olemaan myös eräänlaisen kriitikon asemassa, jolloin kommunikointitaidot ovat tärkeitä, sillä palautetta voi antaa monella tavalla.

Jussi (kuvassa): Testauksessa voi pärjätä hyvin erilaiset henkilöt, joten kaikkia taitoja ei tarvitse hallita. Ehkä tärkeimpänä on kommunikointi. Pitää löytää sopivat sanat, jolla toinen ihminen saadaan kiinnostumaan jostain havainnosta tai ongelmasta. Testaaja ei voi korjata ongelmaa, mutta testaaja voi keskustella ja saada kehitystiimin priorisoimaan ongelman sellaiseksi, että se korjataan. Toinen ominaisuus on oppiminen, tällä alalla riittää opittavaa aina.