Skip to main content
To the homepage of Knowit

ARTIKKELI

Uusien haasteiden edessä tarvitaan radikaalia luovuutta

Aalto-yliopiston Riikka Mäkikoskela vieraili Tulevaisuudenkestävä Suomi -podcastissa keskustelemassa radikaalista luovuudesta. Aalto-yliopiston tarkoitus on muotoilla ja rakentaa kestävää tulevaisuutta, mikä liippaa hyvin läheltä Knowitin tehtävää rakentaa kestävää ja inhimillistä yhteiskuntaa digitalisaation keinoin.

Uusien haasteiden edessä tarvitaan radikaalia luovuutta

Radikaali luovuus on Aalto-yliopistolla yksi kolmesta läpileikkaavasta teemasta kestävän kehityksen ratkaisujen ja yrittäjämäisen ajattelutavan ohella. Sekä kestävä kehitys että yrittäjämäinen asenne vaativat luovuutta, joten oikeastaan voisi sanoa, että luovuus on kaiken keskiössä. 

"Luovuus tarkoittaa kykyä tuottaa ideoita ja toteuttaa niitä. Luovuuteen liitetään yleisesti myös uutuus ja hyöty. Kun toimitaan luovasti, nähdään tai aistitaan jotain, jota ei ole vielä olemassa, mutta me ikään kuin tajutaan, että se voisi olla olemassa tulevaisuudessa. Eli luovuuteen liittyy uteliaisuus, mielikuvitus, rohkeus kokeilla sekä epävarmuus ja sen sietäminen", Mäkikoskela kuvaa. 

Luovuus kuuluu kaikille

Riikka Mäkikoskela kuvailee radikaalia luovuutta uudistavaksi toiminnaksi, joka perustavanlaatuisesti muuttaa ihmisten, organisaatioiden tai toimialojen toimintatapoja. 

"Kaaoottiseen nykytilanteiseen on haastavaa reagoida perinteisillä päätöksentekotavoilla. On vaikeaa tehdä päätöksiä, kun ei voida edes tarkalleen tietää, mitä ne ongelmat ja riskit ovat, joihin päätöksenteolla yritetään vastata. Tarvitaan radikaalia luovuutta ja uutta ajattelua, rohkeita tapoja toimia, jotka ei perustu välttämättä järkeilyyn tai lineaariseen etenemiseen", Mäkikoskela sanoo.

Arkipäivän luovuutta on joskus pidetty jopa hieman mystisenä, mutta Aalto-yliopistolla siitä pyritään siirtymään sellaisiin luoviin työskentelytaitoihin, joita voidaan kehittää ja harjoittaa. Radikaali luovuus voi olla hyvinkin tuottoisaa saadessaan aikaan täysin uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Tutkittu tosiasia on myös, että luovuus helpottaa omaksumaan uutta tietoa ja luopumaan vanhasta tiedosta – ja tietohan vanhenee jatkuvasti nopeammin. 

Myös epävarmuutta täytyy pystyä sietämään. Radikaali luovuus voi kukkia mokien jälkeen. Mäkikoskela pitää suomalaista insinöörikansaa hyvinä ongelmanratkaisijoina. Yhä useammassa ammatissa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joihin ei ole valmista toimintamallia. Radikaali luovuus saattaa olla tulevaisuuden työelämätaito, joka koskettaa kaikkia toimialoja tai mitä tahansa ammattikuntaa. 

"Meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita luovuudesta ja mielellään vielä radikaalista luovuudesta. Jos ajatellaan esimerkiksi luontokatoa, ilmasto- ja energiakriisiä, niin nyt tarvitaan todella uudenlaista ajattelua ja tekemistä, että me päästään yhteiskuntana ja ihmiskuntana eteenpäin", Mäkikoskela kehottaa.

Ongelma ei Mäkikoskelan mukaan ole osaamisen puute, vaan taipumus katsoa taaksepäin tulevaisuuden sijaan. Katse pitäisi suunnata siihen, miten ihmiskunta pääsee eteenpäin, mahdollisesti seuraavien radikaalin luovuuden toimintojen tai keksintöjen avulla. 

Työyhteisöissä luovuuden esteenä voi olla hierarkia tai diversiteetin puute

Aalto-yliopisto on mukana tekemässä Työelämä 2030 -hanketta. Sen osana on toteutettu ilmainen, kaikille avoin yksilötesti, joka mittaa luovuutta työelämässä. Testin avulla voi selvittää omat luovuuden mahdollisuudet ja esteet. Seuraavaksi tulossa on vastaava testi organisaatioille.

Yksilötestin vastausten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat erittäin oivaltava kansa, hyvä ratkaisemaan ongelmia ja keksimään uusia ratkaisuja. Testin paljastama heikkous ei yllätä: suomalaiset ovat epävarmoja, ja luovasti tekeminen vaatisi aika paljon itsevarmuutta. 

"Kaikkein tärkein mahdollistaja on organisaation psykologisesti turvallinen ilmapiiri, että me uskalletaan keskustella, kyseenalaistaa, ehdottaa, kokeilla ja myös mokata ja yhdessä oppia virheistä. Luovuuden esteitä voivat olla esimerkiksi hierarkia, kontrolli, mikromanageeraaminen ja pitkät päätösketjut. Nämä ovat aika selviä myös johtamisen tutkimuksen näkökulmasta."

Luovuuden mahdollistamiseksi organisaatiossa tarvitaan myös aikaa ihmetellä, kokeilla ja miettiä asioita uudella tavalla. Mäkikoskela neuvoo, että organisaatiota ei kannattaisi rakentaa yksinomaan lyhyen aikavälin hyöty vaan yhteisön rakentaminen mielessä. 

"Pitää olla hirveän kärsivällinen ja antaa vapauksia ihmisille, että niitä luovia tuotoksia lähtee syntymään. Sen sijaan, että tehdään kvartaalisuunnitelmaa, pitäisi luoda alusta, joka mahdollistaa luovan toiminnan. Ei pitäisi niinkään miettiä ensisijaisesti lopputuloksia, vaan toimintaa ja prosessia, ja uskaltaa heittäytyä sen vietäväksi. Sitten sieltä voi tulla niitä yllätyksiä, ihan mielettömiä juttuja. Mutta jos lähdetään tähtäämään siihen, että nyt me ruvetaan tekemään ihan mielettömiä juttuja, niin eihän ne asiat niin synny", Mäkikoskela muistuttaa.

Tutkimuksista tiedetään, että mitä enemmän diversiteettiä tiimeissä on, sitä luovempia ne ovat. Olennaista on myös saada eri alojen osaajat työskentelemään yhdessä, vaikka ajattelun ja työskentelyn tavat olisivat erilaisia. Tämän hetken tavoitteena ovat monialaiset tiimit, mutta tulevaisuudessa radikaalin luovuuden seurauksena voi syntyä jopa täysin uusia toimialoja. 

"Jos uskallamme ottaa radikaaleja steppejä kohti täysin uudenlaisia asioita, me voidaan ratkaista energiakriisi, ilmastokriisi ja elää harmoniassa luonnon kanssa. Meillä voi olla uusia materiaaleja, täysin uusia liikkumisen tapoja, täysin uusia kulttuurin muotoja ja kulttuuripalveluita", Mäkikoskela visioi. 

Innostuitko lähtemään radikaalin luovuuden metsästykseen? Kannattaa aloittaa kuuntelemalla koko podcast-jakso.

Riikka Mäkikoskela