ARTIKKELI
Diginatiivi ajattelu on digiyhteiskuntien kärjessä pysymisen elinehto
Tulevaisuudenkestävä Suomi -podcastissa vieraanani oli Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari. Hän on ollut yhteiskunnan digitaalisen kehityksen aitiopaikalla jo aiemmassa työssään Väestörekisterikeskusken ylijohtajana ja viraston eri yksiköiden johdossa. Halusin selvittää Jannen kanssa, mikä on julkisten palvelujemme digitalisaation nykytila, ja millaista vaikutusta sillä on yhteiskuntaamme.
Janne Viskari näkee suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat digipalvelut pääsääntöisesti hyvinä. Suomessa digitalisaation ja sähköisten palveluiden kehitys sekä internetin hyödyntäminen on aloitettu varhain. Meillä on esimerkiksi tehty kokeiluja, jotka todettu toimimattomiksi jo ennen kuin muualla maailmassa on ehditty kokeillakaan.
Suurimpia haasteitamme juuri nyt on eri järjestelmien yhteentoimivuus, sillä julkishallinnon järjestelmät on tyypillisesti rakennettu aina yhden organisaation omasta näkökulmasta. Jos tiedon liikkumista ei saada ratkaistua turvallisesti, on uhkana luottamuksen rapautuminen. Digitaalisuuteen tottuneet suomalaiset myös osaavat vaatia helppoa asiointia ja hyvää asiakaskokemusta.
Prosesseja kannattaa tehostaa, mutta kannattavinta on digital first -ajattelu
Julkiset palvelut ovat tunnetusti jatkuvan leikkausuhan alla. Janne Viskari näkee digitalisaation ja automatiikan maksimaalisen hyödyntämisen keskeisenä säästökeinona palvelun tuotantokustannuksissa.
"Pitäisi pyrkiä siihen että palvelut pystytään tuottamaan tehokkaammin, käyttämällä vaikka robotiikkaa tai tekoälyä esimerkiksi valmistelussa tai sellaisessa vaiheessa, missä ei ole vielä päätöksentekoa, mutta mikä säästää esimerkiksi virkailijakäsittelyn tarvetta tai kuluja. Saataisiin jostain kohdasta tehostettua prosessia. Jos kaikissa palveluissa pystymme vähän tehostamaan niin että palvelun tuotanto toimii ja palvelut ovat käytettävissä, se kertaantuu, ja sillä onkin jo iso merkitys", Janne Viskari toteaa podcast-jaksossamme.
Hän korostaa myös, että usein nähty paperilomakkeiden kääntäminen sähköisiksi lomakkeiksi ei välttämättä tehosta toimintaa saati tarjoa kovin hyvää asiakaskokemusta. Digitaalisissa palveluissa ei kannata mallintaa olemassa olevaa fyysistä maailmaa, vaan palvelut pitäisi kehittää niin sanottua digital first -ajattelua soveltaen, diginatiivisti.
Tanska sai 89 % kansalaisistaan asioimaan sähköisesti
Julkisten palveluiden täytyy olla kaikkien saatavilla. Digisyrjäytyminen on Janne Viskarin mukaan todellinen ongelma, ja digitukeen, avustamiseen ja auttamiseen täytyy panostaa. Pienen joukon avuntarve ei muuta sitä, että julkisessa hallinnossa kannattaa ajatella diginatiivisti.
"On selvää, että ylivoimaisesti suurin osa pystyy, kykenee ja haluaa (käyttää digitaalisia palveluja), heillä on laitteet valmiina ja he käyttävät niitä muutenkin koko ajan. Nämä henkilöt pitäisi saada siirtymään sähköiseen asiointiin voimallisemmin julkisessa hallinnossa. Se tarkoittaisi myös sitä, että muista kanavista, puhelinasioinnista ja käyntipisteasioinnista vapautuisi kapasiteettia niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat", Viskari visioi.
Tanska on hyvä esimerkki maasta, joka on onnistunut hyvin digital first -ajattelun ja digitaalisen asioinnin lisäämisessä. Tanskassa toteutettiin julkisille organisaatioille neljän vuoden ohjelma, jonka tavoitteena oli siirtyä sähköiseen viestintään ja asiointiin. Ohjelman jälkeen 89 % kansalaisista siirtyi sähköiseen asiointiin.
Suomalaisissa on hyödyntämätöntä potentiaalia
Suomessa sähköiseen asiointiin siirtymistä on haettu vapaaehtoisuuden kautta esimerkiksi Suomi.fi-viestit -palvelun avulla, mutta Tanskan kaltaiseen käyttöasteeseen ei olla päästy.
"Miljoona suomalaista on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön ilmaisemalla itse, että haluavat viranomaispostinsa sähköisesti. Tiedämme muuta kautta, että 3,7 miljoonaa suomalaista asioi jossakin sähköisessä palvelussa, esimerkiksi käyttää Suomi.fi-tunnistuspalvelua, eli he ovat kirjautuneet sähköiseen palveluun. Voidaan aika aukottomasti vetää johtopäätös, että 3,7 miljoonaa on ainakin kerran pystyneet sähköiseen asiointiin jollakin laitteella. Myös verohallinnon statistiikasta tiedetään, että reilusti yli 3 miljoonaa kansalaista asioi sähköisesti OmaVerossa. Kun ainoastaan miljoona näistä on antanut suostumuksensa saada myös ratkaisut sähköisesti, tilanne on vähän hassu."
Janne Viskarin mielestä Tanskan digital first -ohjelma voitaisiin kopioida sellaisenaan Suomeen ja siinä saavutetut tulokset olisivat meilläkin realistisia. Kun esimerkiksi Verohallinto on kertonut lähettävänsä vuodessa 20 miljoonaa paperikirjettä, olisi säästöä tarjolla jo yksistään siinä. Tanskan projektissa säästöä laskettiin saatavan 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Meillä Suomessa on vielä töitä tehtävänä digital first -ajattelun ja digitaalisen asioinnin lisäämiseksi. Organisaatioilta ja julkiselta hallinnolta vaaditaan sitoutumista ja investointeja teknologiaan ja koulutukseen. Lisäksi tarvitaan selkeitä tavoitteita ja mittareita, jotta edistystä voidaan seurata ja mitata.
Ennen kaikkea tarvitaan tahtoa, sillä vastuu digitalisaatiossa on jokaisella tekijällä itsellään. Digital first -ajattelua kannattaa soveltaa ja palveluja miettiä puhtaalta pöydältä jokaisessa organisaatiossa. Käy kuuntelemassa koko keskustelu TULEVAISUUDENKESTÄVÄ SUOMI -PODCASTISTA!
