Pilvellä suurempi hiilikädenjälki

Julkaistu 11 touko 2022

Mitä enemmän yritys käyttää pilvipalveluja ja luopuu perinteisistä konesaleista, sitä isomman ilmastoteon se tekee. Tämän voi todentaa monin tavoin. Ostopäätösten tekijät suosivat yrityksiä, jotka osoittavat kantavansa ilmastovastuuta. Tulevaisuudessa sovellukset voivat saada oman ympäristömerkkinsä.

Lukijana saatat arvella, että edelle on pujahtanut hassu kömmähdys. Miksi ”kädenjälki” eikä tuttu ”jalanjälki”?  

Kömmähdyksestä ei kuitenkaan ole kyse. Sitra valitsi sanan tulevaisuussanastoon jo pari vuotta sitten. 

”Hiilikädenjälki on aktiivista toimijuutta hyvän puolesta, kun taas hiilijalanjälki on passiivista. Jalanjälki kertoo päästötason negatiivisesta haitasta. Kädenjälki avaa sen, mitkä ovat positiiviset vaikutukset, kun tekee energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja”, Knowit Solutionsin ohjelmistokehityksestä vastaava Jani Koivulainen vertaa. 

Jo käytössä olevan pilven modernisointi parantaa hiilikädenjälkeä huomattavasti. Monessa ensi vaiheen migraatiossa sovellukset pyörivät virtuaalikoneella, joka jää energiankulutuksen tehossa kauas tasosta, johon pilvellä pääsee.  

Resurssien käyttöä voi pienentää myös vaikkapa pilvinatiiveilla sovelluksilla. 

”Hiilidioksidi on jo käytännössä toinen valuutta, jolla lasketaan asioiden hintaa. Kuluttajatkin haluavat tietää, missä sovellukset pyörivät ja miten vastuullisuus on huomioitu”, sanoo Pekka Nurmi, Knowit Solutionsin strategisen kehityksen johtaja. 

”Sovelluksille voitaisiin hyvin luoda standardoitu ilmastomerkintä. Hiilidioksidin joutsenmerkki.”  

Pilvikeskusten energiatehokkuus vailla vertaa 

Pilvipalvelujen vaatimia muhkeita datakeskuksia voi mollata energiahirmuina, jotka aiheuttavat ilmastopäästöjä. Yksisilmäinen näkökulma antaa kuitenkin väärän kuvan. Oikea vertailukohta on tarkastella sitä, kuinka paljon energiaa kuluu, jos pilveä vastaavia resursseja pyöritetään omissa konesaleissa. 

”Pilvipalvelujen hyödyntäminen tehostaa resurssien käyttöä. Perinteinen konesali on yleensä mitoitettu siten, että resurssit riittävät jouluruuhkassa. Muulloin ne pyörivät pääosin tyhjänkäynnillä. Pilvessä resurssien käyttö on aina optimaalista”, Jani Koivulainen sanoo. 

Pilvidatakeskusten energiatehokkuus päihittää pienet konesalit mennen tullen, kuten monet tutkimukset osoittavat. Tutkimusyhtiö IDC arvioi viime vuonna, että keskittämällä datan käsittelyä pilvipalveluihin maailman hiilipäästöt voisivat vähentyä miljardi tonnia vuoteen 2024 mennessä. 

Kaikki johtavat pilvipalvelutarjoajat ovat sitoutuneet rajuihin päästövähennyksiin ja uusiutuvan energian käyttöön. Ne ovat myös kehittäneet pilven ilmastovaikutuksia havainnollistavia laskureita. Lisäksi saatavilla on riippumattomia laskureita. Laskurien avulla voi itse arvioida, miten pilvi auttaa piirtämään myönteistä hiilikädenjälkeä. 

”Myös me Knowitilla toteutamme laskureita ja dashboardeja, joilla asiakkaamme voi ymmärtää ja raportoida ICT-ympäristönsä vastuullisuusvaikutuksia sekä nähdä, miten pilvi auttaa ilmastovastuun kantamisessa ja tuo euroissa laskettavia säästöjä”, Pekka Nurmi kertoo. 

Ennakoinnilla kilpailuetua 

Pilven ilmastohyödyt tulevat esiin, kun yritys huomioi, mitkä ovat sovellusten ja ostettujen palveluiden koko elinkaaren päästövaikutukset. Pilvinatiivissa sovellusympäristössä mittareineen sovelluksen ylläpito ja ajanmukaisuuden varmistaminen on vaivatonta. Tämä vähentää ilmastokuormitusta perinteiseen on-premise -ympäristöön verrattuna. 

”Pilvi tarjoaa valmiit työkalut sovellusten seurantaan ja monitorointiin. Kerätyn datan pohjalta toimintaa voidaan jatkuvasti optimoida. Käytät koko elinkaaren yli vain niitä resursseja, joita tarvitset”, Jani Koivulainen sanoo.    

Yritysten täytyy huomioida päästöjensä merkitys osana vastuullisuutta. Laskennan täytyy kattaa yhä vahvemmin koko toimitusketju. Asiakkaat edellyttävät tarjouspyynnöissäkin palvelujen ja tavaroiden toimittajilta yhä enemmän vastuullisuusdataa. 

”Yrityspäättäjän kannattaa kysyä itseltään, olenko ilmastovastuussa reagoija vai ennakoija. Reagoija toimii vasta, kun lainsäädännön takia on pakko toimia. Ennakoija varautuu, vastaa huutoon etukäteen ja niittää etua markkinoilla”, Pekka Nurmi muistuttaa. 

Vaatimattomat ilmastositoumukset voivat Ruotsissa jo nyt sulkea it-alan palveluntarjoajan ulos kilpailutuksesta. Suomessakin ilmiö voimistuu. Pilveen tehdyt tai tekemättä jätetyt investoinnit kääntyvät euroiksi viimeistään, kun voittaa tai menettää asiakkaita. 

”Knowitilla olemme myös YK:n Global Compactin jäsenenä sitoutuneet työskentelemään aktiivisesti kestävän kehityksen edistämiseksi ja raportoimaan vuosittain ponnisteluistamme. Ilmastoteot ovat yksi osa kokonaisuudesta, ja haluamme innostaa muitakin samalle tielle. Jo fiksuja IT-valintoja tekemällä voimme vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin vain heittämällä banaaninkuoret biojätteisiin!”, Nurmi lisää.  

Tutustu meihin

Pilven ja sovellusten jatkuvaa kehittämistä ei kannata ihmetellä omin neuvoin. Autamme yritystäsi saavuttamaan mitattavia tuloksia ja hyödyntämään pilven mahdollisuuksia kestävästi.

Ota yhteyttä
Pekka Nurmi
Head of Strategic Development, Knowit Solutions Oy
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä

Alkuun