Knowit laski hiilijalanjälkensä ja pyrkii positiiviseen hiilikädenjälkeen

 

Yksi kestävän kehityksen tärkeistä periaatteista on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Monissa yrityksissä CO2-jalanjäljen pienentämiseen on sitouduttu johtoportaan tasolla, ja lupausten on nyt aika jalkautua operatiivisemmalle tasolle. Knowit haluaa olla aloitteentekijä tässä asiassa ja pyrimmekin tarjoamaan asiakkaillemme tiedon ohjelmistoprojektien hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksia tehdä ilmastotekoja ja saada aikaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia omilla päätöksillään. Hiilikädenjälkiprojektia on luotsannut eteenpäin Connected Solutions -liiketoimintajohtaja Harri Salminen.

”Olemme noudattaneet Keskuskauppakamarin linjauksia ja päästökertoimia hiilijalanjälkemme laskemisessa. Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta heidän hyvä materiaalinsa listaa valmiiksi päästölähteitä, joita täytyy huomioida, ja kysymyksiä, joihin etsiä vastauksia. Uskon, että eri viiteryhmämme edellyttävät meiltä jatkuvaa parantamista toimintamme ympäristövaikutuksien arvioinnissa”, Salminen visioi.

Konsultin työpäivä vastaa 7 bensiinilitraa

Knowitin ympäristökuorman merkittävin tekijä on ostetut palvelut, joista tulee noin 60 % päästöistä. Tämän selvittäminen oli laskentaprojektin selvästi työläin vaihe.

”Kysyimme kaikilta toimittajiltamme heidän aiheuttamaansa ympäristökuormaa. Kyvykkyydet vastata olivat hyvin erilaisia, mutta tämä varmasti lisää tietoisuutta. Liian helpolla on päässyt, jos suhteellisen suuretkaan yritykset eivät pysty antamaan omaa lukuaan.”

Ostetuissa palveluissa on mukana henkilöstön käyttämät laitteet, joiden volyymi on työntekijämäärän myötä iso. Arjen helppona ilmastotekona henkilöstöä on kannustettu käyttämään laitteitaan hieman pidempään alalle tyypillisen vuoden tai kahden sijaan. Ennen kaikkea pyrimme hankkimaan pitkällä käyttöajalla olevia laitteita ja kierrätämme niitä sisäisesti. 

Noin neljäsosa Knowitin päästöistä Suomessa tulee energiankulutuksesta. Vaikka olemme jo pitkään käyttäneet puhdasta sähköä, toimistoja pitää lämmittää ja kaukolämpöä ei ole mahdollista saada CO2-vapaasti. 

Vuonna 2020 Suomessa Knowitin ilmastokuorma oli n. 423 000 kiloa hiilidioksidia, mikä vastaa n. 1400 edestakaista lentoa Müncheniin tai 470 kuutiota puuta. Työtuntia kohden CO2-kuormamme on noin 2 kg, eli yhden konsulttityöpäivän ilmastokuorma vastaa n. 7 bensiinilitran aiheuttamaa päästöä.

”Meillä ei ole savupiippua eli Keskuskauppakamarin laskentamallin mukaan meillä ei ole suoria päästöjä. CO2-kuormamme koostuu pienistä puroista. Ei pidä tietenkään mennä siihen halpaan, että puhuttaisiin vain hiilidioksipäästöistä. Knowitilla pyritään huomioimaan kaikki kestävän kehityksen teemat merten suojelusta tasa-arvoon”, Salminen korostaa.

Hiilikädenjälki näkyy pitkälle tulevaisuuteen

Kovalla työllä ja periksiantamattomuudella hiilijalanjäljen voi laskea nollaan, mutta ei sen alle. Sen sijaan Knowitilla on mahdollisuus vaikuttaa hiilikädenjälkeen. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tuotteen tai palvelun avulla asiakas voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Näin on käynyt esimerkiksi silloin, kun rakentamamme palvelu on mahdollistanut sähköiset valtakirjat sen sijaan, että vuosittain lähetettäisiin kymmeniä tuhansia kirjeitä. Aina kun saamme olla mukana tekemässä ratkaisuja, jotka esimerkiksi vähentävät matkustamista tai tehostavat energian käyttöä, pääsemme jättämään positiivisen hiilikädenjäljen. 

Asiakkaalle saatetaan myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja projekteista. Esimerkiksi kotikonttorilla toteutettavan projektin CO2-päästöt ovat pienemmät kuin jos matkustetaan jatkuvasti asiakkaan tiloihin työskentelemään. Normaalina vuonna noin 20 % Knowitin CO2-päästöistä tulee matkustamisesta.

Projekti on vaatinut aikaa, mutta se tehtiin kerralla sellaiseksi, että sen laskenta on mahdollisimman helppo toistaa. Siksi esimerkiksi datan lähteet piti miettiä tarkkaan. Hiilidioksidipäästöt laskettiin kaksi vuotta takautuvasti ja vertailuluvuksi valittiin vuosi 2019, kun korona ei vielä ollut ajanut matkustusta alas ja kaikkia etätöihin. Kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen on osa liiketoimintamme suunnitteluprosessia. Absoluuttinen päästöluku tietenkin elää liiketoiminnan kasvun myötä, mutta laskelma pystytään tietenkin suhteuttamaan volyymiin. Tärkeintä on päästöjen laskeva trendi.

Meille on tärkeää, että jokainen työntekijämme ymmärtää, että projekteissa tehtävillä päätöksillä on hiilikädenjäljen kautta paljon nykyhetkeä suurempi merkitys.

”Emme tee ohjelmistoa vaan tulevaisuutta. Digitalisaatio antaa meille supervoimat, joita haluamme käyttää hyvään. Haluamme päästä siihen tilanteeseen, että voisimme laskea myös toimiemme hiilikädenjäljen. Olemme mielellämme asiakkaidemme apuna asiassa”, Salminen sanoo.