A-Insinöörit Oy on suomalainen rakennusalan konsultointiyritys. Vuodesta 1959 toiminut yritys on erikoistunut rakennuttamiseen, rakennesuunnitteluun, yhdyskunta- ja ympäristörakentamiseen, infrasuunnitteluun ja kallio- ja ympäristösuunnitteluun. A-Insinöörien tietohallintojohtaja Risto Tulenheimo kertoo, että liiketoiminnassa eri datalähteiden hyödyntämisen tarve sisäisessä toiminnassa ja asiakasprojekteissa suorastaan räjähti vuoden 2020 aikana.


- Totesimme kylmän viileästi, että tilanne on akuutti ja asia tulee ratkaista niin teknisesti kuin strategisista näkökulmista. Huomasimme myös alkaneemme tekemään asioita siilomaisesti, eikä tällaista eriytymistä haluttu konserninäkökulmasta.


Tavoitteeksi otettiin rakentaa yhteinen data-alusta, mistä data voitaisiin virtauttaa oman ja mahdollisesti jopa asiakkaiden käyttöön. Itse alustan lisäksi tarvittiin datastrategia ja pelisäännöt datatyölle. A-Insinööreillä on merkittäviä tavoitteita nimenomaan digitaalisten palveluiden tuottamisesta ja myymisestä asiakkaille, mutta tarvetta data-alustalle oli myös sisäinen digitaalisen transformaation muodossa toiminnan tehostamiseksi.

"Totesimme, että täällä on hyvät tyypit ja yritys vaikutti joustavalta, sekä sujuvalta ja yhteistyökykyiseltä kumppanilta."

Datahubin ja sen sovellusten rakentaminen käynnistettiin yhtä aikaa

Syksyllä 2020 tehdyssä tarjouskilpailussa ei etsitty halvinta vaan parasta kumppania. Tulevia tiimiläisiä tavattiin jo etukäteen.


Totesimme, että täällä on hyvät tyypit, ja yritys vaikutti joustavalta sekä sujuvalta ja yhteistyökykyiseltä kumppanilta, Tulenheimo kertoo.


Itse varsinaisen teknisen data-alustan eli Datahubin lisäksi päätettiin toteuttaa heti kaksi tuotantokäyttöön tulevaa case-sovellusta, jotka tukeutuisivat rakennettavaan alustaan. Ensimmäinen case-sovellus on Kustannusennustetyökalu, jota käytetään systemaattiseen ja tehokkaaseen hankkeiden loppukustannusten ennustamiseen niiden ollessa käynnissä, mikä tuo projektipäälliköille enemmän vaikuttamismahdollisuuksia hankkeen hyvään läpivientiin. Tulenheimon tiedossa ei ole, että kenelläkään olisi vastaavaa työkalua vielä käytössään.

Toisena case-sovelluksena rakennettiin Tavoitekustannustietovarasto, jonka avulla voidaan analysoida konsernin tekemiä kustannuslaskemia kootusti saman käyttöliittymän kautta. Aikaisemmin tämä tehtiin tiedostopohjaisesti.


Yhteistyön alkaessa tammikuussa 2021 lähdettiin liikkeelle useampaa polkua rinnakkain. Datahubin rakentamisen ohella case-sovellukset laitettiin heti käyntiin, samalla kun mietittiin data-arkkitehtuurin tulevaisuuden mallia ja suunniteltiin datastrategiaa.


Useampi track rinnakkain oli ihan toimiva tapa, saimme asioita aikaiseksi tehokkaammin kuin peräkkäin. Toki näissä on aina haasteensa. Erityisesti case-sovellusten työmääräarviot menivät osin mönkään ja lisäksi alussa tehtiin väärä sovellusvalinta yhden hyvin tuoreen teknologian kanssa, Tulenheimo kertoo.

Yhteistyössä Azure, Snowflake, Power BI ja ihmiset

Datahub rakennettiin Azuren pohjalle, mikä oli Microsoftin ekosysteemin varassa olevalle insinööritalolle luonteva valinta. Alustalla käytetään Azuren omia teknologioita, mutta lisäksi mukaan otettiin Snowflake, johon tällä hetkellä esimerkiksi haetaan tiedostopohjaista kustannuslaskentatietoa.


Periaatteessa kaiken olisi voinut tehdä Azuressa, mutta Snowflakessa on kypsempiä, sisäänrakennettuja toimintoja esimerkiksi digitaalisten palveluiden myyntiin. Siellä on jo ihan käytännön kokemusta siitä, miten dataakin voi myydä. Muista elementeistä Power BI on todella ratkaisevassa roolissa. Ei auta, että tieto on keskitetysti jossain, jos se ei ole käyttäjälle sovitettua tietoa. Power BI on tällä hetkellä käyttäjäsovituksessa tärkein työkalu. Se tuo eri rooleissa oleville henkilöille mahdollisuuden pureutua erilaisiin tietosisältöihin, Jani Ojala, Knowitin Advisory Consultant kertoo.

Toistaiseksi pilvessä olevalle alustalle tuodaan vielä paljon dataa ihmiskeskeisesti. Tarkoituksena on lisätä myöhemmin muun muassa ERP-rajapinta, jotta ERPistä saadaan tietoa suoraan Azuren kautta Snowflakeen. Myöhempänä tavoitteena on, että järjestelmäintegraatiot alkavat tuottaa dataa yhteiseen käyttöpaikkaan, ja sillä datalla aletaan rikastaa myös aikaisempia tietoja. A-Insinöörien suunnitelmissa onkin useita järjestelmähankkeita.


Primääri tavoite on, että saatavilla oleva data on valmiiksi pureksittua, määrämuotoista ja helposti saatavilla huomioiden tarpeelliset käyttöoikeudet. Tärkeää on, että konsernin väkeä asiantuntijoista ylimpään johtoon, on saatu omistautuneesti mukaan, mikä on kulttuurimuutoksen kannalta tärkeää, Tulenheimo kiittelee.

Innostuneessakin organisaatiossa tarvitaan muutosjohtamista

Innostuneisuus data-alustahankkeesta on A-Insinööreillä selvää ja case-sovellusten ja täysin uusien datatuotteiden valmistumisen perään kysellään päivittäin. Myös toimiva johto on innoissaan datatyöstä. Samaan aikaan tehty strategiatyö on tuonut oivalluksia kulttuurimuutoksen tarpeesta.


- Meidän täytyy luoda rooleja datan omistamista, luomista ja ylläpitoa ajatellen. Ymmärrämme nyt, mitä tietolähteiden parempi hyödyntäminen vaatii. Olemme myös todenneet, että haluamme työntekijöille jatkossa enemmän business intelligence -työkaluja käyttöön, joiden avulla he voivat yhdistää dataa ja luoda analyysia, ilman koodaamista. Se on alallamme tarvittava mutta vielä toistaiseksi aivan uusi taito, Tulenheimo sanoo. 


- Tulevaisuudessa pitäisi olla äidinmaidon asia työntekijöillä kysyä ensimmäiseksi, mitä datalähteitä on käytettävissä ja miten niistä rakennetaan näkymiä, Ojala jatkaa visiointia.

900-henkiseen organisaatioon mahtuu toki heitäkin, jotka ovat tottuneet tekemään työtä hyvin itsenäisesti eivätkä mielellään jaa tietoaan. Vaatii muutosjohtamistyötä, että konservatiivisemmatkin työntekijät alkavat uskoa datankäytön hyötyihin ja suostuvat käyttämään vaaditun ylimääräisen minuutin tiedon tallentamiseen. Työkalu ikään kuin pakottaa näkemään yhdessä tekemisen hyödyt.


- Usein alkuun on pakko mennä työkalu edellä, mutta työkaluhan ei ole tässä se juttu vaan yhdessä tekemisen kulttuuri. On jokaisen, ei vain johtajien, tehtävä miettiä, miten kokeneempien osaaminen siirretään nuoremmille. Jatkossa työkalua kehitetään niiden oivallusten perusteella, Ojala kuvailee.

Ota yhteyttä
Markku Haukijärvi
Senior Sales Executive, Knowit Solutions Oy
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä

Alkuun