Tavoitteet

Kartoitamme ne syyt, miksi organisaatio on investoimassa kyseiseen projektiin. Aluksi selvitetään, mikä ratkaisun tarkoitus on eli miksi se on olemassa ja mihin sillä pyritään. Tämä tehdään usein työpajoissa, joihin kaikki sidosryhmät osallistuvat, mikä luo yhteisymmärrystä. Tavallisesti asetetaan sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteita. Tavoitteet voivat myös olla aluekohtaisia, esimerkiksi tekniikkaa, liiketoimintaa ja käyttäjäkokemusta koskevia tavoitteita. Joskus ne muotoillaan vaikutuksiksi, joille määritellään mittauspisteet ja indikaattorit, joita hyödynnetään projektin aikana ja optimointivaiheessa.

Tilannekartoitus

Selvitämme lähtötilanteen tekemällä olemassa olevasta ratkaisusta asiantuntija-arvion. Arviointi on yleensä nopea tehdä. Ratkaisua tarkastellaan useista eri näkökulmista: muotoilun, saavutettavuuden, liikkuvuuden, käytettävyyden ja kävijäseurannan näkökulmasta. Se antaa meille tietoa siitä, millä alalla asiakas työskentelee ja mitkä ovat asiakkaan toiminnan vahvuudet ja heikkoudet.

Brändi & arvot

Perehdymme brändiin ja siihen, mitä sillä on tarkoitus viestiä. Usein on olemassa brändiä koskevia arvolauselmia tai positiointeja, jotka on syytä ottaa huomioon ratkaisun suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun verkkosivut on suunnattu ulkoisille kävijöille ja kuluttajille. Verkkosivuihin panostaminen on tärkeää, vaikka verkkosivut olisivat vain yksi monista yhteyksistä, joissa asiakas brändin kohtaa. Kokemuksen on oltava yhtenäinen.

Vertailuanalyysi

Vertailuanalyysi kannattaa lähes aina, sillä siinä selviää, miten muut alan toimijat toimivat. Analyysi antaa tietoa käyttökelpoisuudesta ja muiden toimijoiden ratkaisuista. Tässä yhteydessä käymme yleensä läpi myös olemassa olevat kohderyhmäanalyysit ja suunnitteluohjeet.

Kohde- ja käyttäjäryhmät

Otamme selvää, ketkä ratkaisua tulevat käyttämään. Laadimme selvityksen pohjalta käyttäjäprofiileja ja määrittelemme kohderyhmien prioriteetit arvioitujen hyötyjen ja vaikutusten perusteella. Olemme erityisen kiinnostuneita liikkeellepanevista voimista ja tarpeista, joihin suunnittelulla on tärkeää vastata. Tarkastelemme käyttäjien liikkeitä viiden toiminnan näkökulmasta: Tietää, Tuntea, Tehdä, Inhota, Täytyä. Huomioimme tarvittaessa myös organisaation sisäiset kohderyhmät. Lähestymistapa on helppo keino saada selville, millä tehokkailla toiminta- ja työtavoilla saadaan aikaan halutut vaikutukset. Käyttäjien tarpeet kootaan lopuksi vaikutuskarttaan.

Ideointi

Ideointi on yleensä syytä aloittaa jo konseptoinnin varhaisessa vaiheessa. Ideoinnissa hyödynnetään erilaisia luovia menetelmiä. Pohdimme aluksi erilaisia ideoita ja arvioimme niitä, ja lopuksi valitsemme parhaat omaperäisyyden ja toteuttavuuden perusteella. Näin saadaan hyödyllistä tietoa siitä, mitä kaikkea ratkaisun tulisi kattaa.

Tehtävä ja sisältö

Jotta ratkaisun tarkoitus, asiakkaan tavoitteet ja käyttäjien tarpeet voidaan täyttää, on määriteltävä se sisältö ja ne toiminnot, joista on eniten hyötyä. Työ aloitetaan yleensä selvittämällä olemassa olevan ratkaisun sisältö ja toiminnallisuudet. Näin saadaan tietoa siitä, mitä puuttuu ja mitä voisi lisätä tai muokata. Vaatimukset kirjataan tavallisesti lokiin, ja niille määritellään hyväksymiskriteerit ja mahdolliset ratkaisutavat. Kattavuus on keskeinen tekijä tulevassa konseptointivaiheessa.

Saavutettavuus

Arvioimme myös ratkaisun saavutettavuuden. Se tarkoittaa ratkaisun soveltuvuuden varmistamista halutuille laitteille ja selainversioille, verkkostandardien valintaa ja sen varmistamista, että ratkaisu soveltuu myös vammaisille. Nämä tekijät on hyvä selvittää ja ne vaikuttavat olennaisesti siihen, miten käyttöliittymä ohjelmoidaan.

Konseptointivaihe

Analyysivaiheen työ dokumentoidaan ja esitellään. Ennen kuin analyysivaihe päättyy ja konseptointivaihe alkaa, järjestetään kuulemiskierros, jossa analyysi hyväksytään.

Alkuun