Ei kuitenkaan syytä huoleen – suurinta osaa meistä ei korvata robotilla. Meidän on vain totuttava ajatukseen, että jaamme työmme robotin kanssa. Tämä koskee sekä pieni- että suurituloisia. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi taloushallinnon toimihenkilöt, lääkärit, veturinkuljettajat, taksinkuljettajat ja toimittajat.
”Minähän käsittelen työssäni luovia prosesseja”
Lannistavinta on se, että tutkimusten mukaan hyvin suuri osa työstämme on rutiinitehtäviä. Vain neljä prosenttia toiminnastamme edellyttää luovaa panosta, ja vain vajaa kolmannes työstämme edellyttää tunteiden tulkitsemista. Lisäksi jos rehellisesti puhutaan, varsin moni meistä ehkä tulkitsee tunteita yhtä huonosti kuin robotti.
Mitkä työt korvataan ja mitä ei korvata koneilla?
Jo nyt on nähtävissä tekoälyn ja kehittyneiden robottien potentiaali. Automaattiset lähtöselvitykset lentokentillä, lentokonetta ohjaavat autopilotit ja passien automaattinen skannaus määränpäässä. Yhtä lailla automatisointi poistaa lähivuosina hyvin vähän työpaikkoja, mutta se tuo enemmän tai vähemmän seurauksia lähes kaikkiin työpaikkoihin. Robotisoinnilla on potentiaalia muuttaa esim. terveys- ja rahoitusalaa. Molemmilla aloilla tarvitaan huomattavan paljon ammattiosaamista. Siksi monet työtehtävät pikemminkin määritellään uudelleen kuin eliminoidaan – ainakin alkuvaiheessa. Siksi on mielestämme virheellistä keskittyä siihen, mitkä ammattiryhmät kuolevat. Olennaista on keskittyä siihen, mitkä prosessit todennäköisesti automatisoidaan ja miten liiketoimintamallia on muutettava ja miten työkuvaukset on määriteltävä uudelleen.