Kirjoittanut: Stein Opsahl, Vice President, Strategic Consultancy, Knowit Experience
Teknologia-asiantuntijat ja designerit ovat molemmat tärkeitä hyvän käyttökokemusten kehittämisessä. Onkin aina ollut mielenkiintoista seurata, miten nämä kaksi ryhmää ovat tulkinneet kulloinkin vallitsevia teknologiatrendejä. Vielä Gartnerin taannoisessa kokouksessa molemmat tuntuivat olevan liikuttavan yksimielisiä käsillä olevasta kehityksestä - siitä miten teknologia voi todella vapauttaa meidät.
Gartnerin analyysien sekä hiljattain asiakkaidemme kanssa Silicon Valleyyn suuntautuneen matkamme pohjalta vaikuttaa vahvasti siltä, että fokus on tosiaan siirtynyt pelkästä teknologiasta ja digitaalisuudesta puhumisesta asiakaskokemukseen.
”The intelligent digital mesh” muodostuu, kun sisältö, palvelut, esineet ja käyttäjät yhdistetään toisiinsa
Gartnerin uusi käsite valmistelee meitä siihen, että tapa, jolla toimimme vuorovaikutuksessa teknologian kanssa, tulee muuttumaan radikaalisti seuraavien 5–10 vuoden aikana. Vuoropuhelualustat eli dialog platformit sekä lisätty ja virtuaalitodellisuus tuottavat luonnollisempaa ja kokonaisvaltaisempaa vuorovaikutusta digitaalisen maailman kanssa.
Trendit voidaan jakaa kolmeen teemaan, jotka täydentävät toisiaan
- The intelligent theme tutkii sitä, miten tekoäly eli AI tulee osaksi käytännössä kaikkia teknologioita ja luo lisäksi uusia. Tekoälyn käytön avulla saadaan joustavampia, tarkkanäköisempiä ja autonomisempia järjestelmiä.
- The digital theme keskittyy fyysisen ja digitaalisen maailman väliseen yhteyteen ja pyrkii luomaan luonnollisia ja kokonaisvaltaisia, digitaalisesti vahvistettuja kokemuksia. Seuraavan sukupolven yritysekosysteemien taustalla tulee olemaan digitalisaatio ja tekoäly.
- The mesh theme liittyy ihmisten, yritysten, esineiden, sisältöjen ja palvelujen välisen yhteyden hyödyntämiseen. Mesh edellyttää uusia ratkaisuja, jotka vähentävät kitkaa, luovat turvallisuutta ja reagoivat kaikkiin näiden yhteyksien välisiin tapahtumiin.
Vuonna 2022 näihin trendeihin liittyvät teknologiat ovat jo niin vakiintuneita, että ne ovat saavuttaneet kriittisen tipping pointin. Kannattaa siis hyvissä ajoin arvioida, miten alla esitellyt 10 tärkeintä strategista teknologiatrendiä vuodelle 2018 voivat vahvistaa nykyisiä tuotteitasi tai olla apuna uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kehityksessä.
Trendi nro 1: Tekoälyn alusta
Seuraavien kolmen neljän vuoden aikana teknologia-alan toimijoille on tärkeää pystyä luomaan järjestelmiä, jotka oppivat, sopeutuvat ja mahdollisesti toimivat autonomisesti. Jos aiot tuotteistaa digitaalisia hankkeitasi lähivuosina, kriittisinä tekijöinä ovat kyky käyttää tekoälyä parempien päätösten tekemiseen sekä uudistettujen liiketoimintamallien ja ekosysteemien luomiseen. Tekoälyyn sisältyy useita erilaisia teknologioita ja tekniikoita, joita on kehitetty useiden vuosien ajan.
Trendi nro 2: Älykkäämmät sovellukset ja analyysit
Älykkäät sovellukset muuttavat työskentelytapaamme ja itse työpaikan rakennetta. Lähivuosina melkein kaikki sovellukset ja palvelut tulevat hyödyntämään tekoälyä. Osa näistä sovelluksista tulee olemaan älykkäitä perustuen tekoälyyn ja koneoppimiseen. Muut sovellukset hyödyntävät muuten kulisseissa toimivaa tekoälyä. Monet yritykset käyttävät jo nyt tekoälytekniikoita luodakseen uusia sovelluskategorioita (esim. virtuaaliset asiakasavustajat (VCA)) ja parantaakseen perinteisiä sovelluksia (esim. työntekijöiden, myynnin, markkinoinnin ja turvallisuuden suorituskykyanalyysit).
- Analyysi
- Tekoälyä voi hyödyntää ennustavampien ja ohjaavampien analyysien laatimiseen, joita voidaan esittää käyttäjien arvioitavaksi tai käyttää autonomisesti toimivien prosessien osana.
- Prosessi
- Tekoälyn avulla myös ohjelmoijat pystyvät tekemään älykkäämpiä toimenpiteitä. Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi älykkääseen laskujen täsmäytykseen tai sähköpostiasiakirjojen analysointiin. Tulevaisuudessa tämän voi laajentaa työtapojen tunnistamiseen niin, että voidaan luoda ja toteuttaa prosesseja.
- Käyttökokemus
- Ääniprofiilianalyysin (VPA), kasvojentunnistuksen ja muiden tekoälysovellusten avulla voidaan ymmärtää käyttäjän tunteita, kontekstia tai aikeita.
Trendi nro 3: Älykkäät esineet
Älykkäät esineet ovat fyysisiä esineitä, jotka hyödyntävät tekoälyä tuottaakseen kehittyneitä toimintoja ja jotka toimivat luonnollisemmin vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa – varsinkin ihmisten kanssa. Tekoäly on ratkaisevassa roolissa myös autonomisten ajoneuvojen, robottien ja lennokkien kehittämisessä ja tarjoaa erilaisille kuluttaja- ja teollisuusjärjestelmille runsaasti parannusmahdollisuuksia.
Autonomisten ajoneuvojen käyttö valvotussa ympäristössä (esim. maanviljelyksessä, kaivosteollisuudessa ja varastoissa) on kasvava sovellusala. Todennäköisesti autonomisia ajoneuvoja käytetään vuonna 2022 tieliikenteessä rajoitetuilla, tarkasti määritellyillä ja valvotuilla alueilla.
Älykkäiden esineiden parvet toimivat yhdessä
Gartner ennustaa siirtymää erillisistä älykkäistä laitteista niin kutsuttuihin yhdessä toimivien laitteiden parviin. Tässä mallissa suuri määrä laitteita toimii yhdessä ihmisestä riippumattomasti. Tähän liittyy yksi ehkä tärkeimmistä tulevista muutoksista. Käytännön esimerkiksi voidaan ottaa älytalot. Meillä on jo teknologia, jolla voidaan automatisoida suurin osa kotiemme toiminnoista, mutta kukaan ei vielä osaa paketoida tätä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi, jossa laitteet keskustelisivat saumattomasti keskenään.
Trendi nro 4: Digitaaliset kaksoset
Digitaalinen kaksonen on digitaalinen kohde tai malli, joka kuvastaa yksilöllistä fyysistä kohdetta.
Järjestelmät eivät ole uusia, ja ne muistuttavat tietokoneavusteista suunnittelua (CAD). Tämän ja digitaalisten kaksosten väliset erot:
- mallin lujuus
- digitaalisen kaksosen yhteys todelliseen maailmaan, mahdollisesti reaaliaikaisesti
- kehittynyt big datan ja tekoälyn käyttö
- mahdollisuus toimia niiden kanssa vuorovaikutuksessa ja arvioida ”entä jos” -skenaarioita
Gartner olettaa, että vuonna 2020 digitaalisia kaksosia on mahdollisesti jo miljardeilla fyysisillä kohteilla. Tämän etuja lähes kaikilla aloilla ovat toimintojen optimointi, kilpailukykyisempi erottautuminen ja parempi käyttökokemus. Kaksosten avulla voidaan myös luoda parempia tilannekuvia, päätöksentekoprosesseja ja uusia liiketoimintamalleja.
Trendi nro 5: Cloud to the Edge
Reunalaskenta (edge computing) tarkoittaa tietojenkäsittelytopologiaa, jossa informaation prosessointi, tiedonkeruu ja toteutus sijoitetaan lähemmäs lähteitä. Reunalaskennassa tietoliikenne ja käsittely pyritään pitämään paikallisena, ja tavoitteena on liikenteen ja latenssin vähentäminen. Pilvilaskenta (cloud computing) on tietojenkäsittelyä, jossa elastinen skaalattava teknologia toimitetaan internet-pohjaisena palveluna. Cloud ja edge ovat pikemmin toisiaan täydentäviä kuin keskenään kilpailevia käsitteitä.
Trendi nro 6: Vuoropuhelualustat eli Dialog Platforms
Nämä alustat tuovat mukanaan uudenlaisen siirtymän - siirtymisen teknologiaa ymmärtävistä käyttäjistä käyttäjää ymmärtävään teknologiaan. Rajapintana toimii käyttäjän puhuma tai kirjoittama kieli, mutta vähitellen teknologia oppii hyödyntämään vuorovaikutuksessa myös näkö-, maku-, haju- ja tuntoaistia. Myös kasvonilmeiden ja terveydentilan analysointi tulevat mahdollisiksi.
Gartner uskoo, että 20 prosenttia kaikesta älypuhelimen käytöstä tapahtuu tulevaisuudessa virtuaalisten henkilökohtaisten avustajien (VPA) välityksellä. Tästä ovat esimerkkeinä Amazonin Alexa, Applen Siri, Google Assistant, Microsoftin Cortana ja Watson Virtual Agent. Miksi tilaisit pizzaa mobiilisovelluksella, kun voit tehdä ostoksen suoraan Facebookin, Skypen tai muun alustan chat-ikkunasta?
Kaikki nämä muutokset tarjoavat paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta tuovat mukanaan myös merkittäviä turvallisuuteen, yksityisyyteen ja johtamiseen liittyviä haasteita.
Trendi nro 7: Kokonaisvaltaiset ja vangitsevat kokemukset
Kun vuoropuhelualustat muuttavat tapaa, jolla ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa digitaalisen maailman kanssa, virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja yhdistetty todellisuus (MR) vaikuttavat tapaan, jolla ihmiset kokevat digitaalisen maailman. Tämä kokemus- ja yhteistyömallien yhdistetty muutos johtaa entistä kokonaisvaltaisempaan käyttökokemukseen.
Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat erillisiä, mutta toisiinsa liittyviä teknologioita. Yhdistetty todellisuus laajentaa molempia lähestymistapoja ja yhdistää fyysisen maailman digitaaliseen entistä vahvemmin. Virtuaalitodellisuus tarjoaa tietokoneella luodun 3D-ympäristön, joka ympäröi käyttäjää ja reagoi henkilön toimintaan luonnollisesti. Lisätyssä todellisuudessa käytetään reaaliaikaisesti tietoa tekstin, grafiikan, videoiden ja muiden todellisiin kohteisiin integroitujen virtuaalisten elementtien muodossa.
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden integrointi mobiililaitteisiin, IoT- ja tunnistinympäristöihin sekä vuoropuhelualustoihin tarjoaa aivan uusia kokemuksia. Huoneista ja alueista tulee aktiivisia, kun joukko toisiinsa kytkettyjä esineitä toimii yhdessä virtuaalimaailmojen kanssa.
Trendi nro 8: Lohkoketju eli Blockchain
Lohkoketjuteknologia voi muuttaa tavan, jolla muodostamme luottamussuhteita, ja siten se voi vaikuttaa siihen, miten käsittelemme sopimuksia, kauppaa ja omistussuhteita. Tammikuussa 2018 voimaan tulevan EU:n uuden maksudirektiivin myötä monista nykyisistä suuryrityksistä tulee erittäin haavoittuvaisia tälle uudelle teknologialle. Lohkoketju varmistaa luottamuksen varmistamattomissa ympäristöissä ja eliminoi hyväksytyn keskusviranomaisen tarpeen. Siten lohkoketjusta voi tulla disruptiivisen digitaalisen toiminnan perusta sekä vakiintuneille yrityksille että start-upeille.
Lohkoketju tuo liiketoiminta-arvoa, sillä se vähentää kitkaa ja mahdollistaa uuden luottamustilan, joka korvaa auktoriteetit. Lue tästä lisää lohkoketjusta.
Trendi nro 9: Tapahtumalähtöinen malli
Tällainen malli hyödyntää prosessin eri vaiheita ja liikkeitä, esimerkiksi toteutettaessa ostotilausta. Jokin näistä vaiheista tai niiden yhdistelmä muodostaa tilanteen, joka edellyttää erityisiä selkeitä toimenpiteitä. Tärkeimpiin tilanteisiin liittyy useita osapuolia, esimerkiksi yksittäisiä sovelluksia, prosesseja tai kumppaneita.
Tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri tukee mm. sujuvuutta, joustavuutta ja skaalattavuutta sekä vähentää muutokseen liittyviä kustannuksia. Dynaaminen tapahtumalähtöinen lähestymistapa on tarpeen, jotta käyttäjää voidaan palvella vuoropuhelualustalla. Käyttäjärajapinnasta tulee älykkäämpi, ja se reagoi muuttuviin käyttökonteksteihin sekä integroi järjestelmän erilaisten elementtien toimintoja.
Trendi nro 10: Jatkuva sopeutuminen riskiin ja luottamukseen
Älykäs digitaalinen verkko ja siihen liittyvät digitaaliset teknologia-alustat ja sovellusarkkitehtuurit luovat yhä monimutkaisemman turvallisuusmaailman. ”Hakkeriteollisuuden” kehitys ja yhä hienostuneempien työkalujen – mm. samojen kehittyneiden teknologioiden, jotka ovat yritysten saatavilla – käyttö lisää riskiä merkittävästi. Aluepuolustukseen ja sääntöihin perustuvaan staattiseen turvallisuuteen nojautuminen on riittämätöntä ja vanhentunutta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun organisaatiot hyödyntävät useita mobiililaitteita, verkkopohjaisia palveluita ja avoimia API-rajapintoja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille samassa ekosysteemissä.
Digitaalinen liiketoiminta edellyttää kehittyneempää käytettävyyden suojausta, kun järjestelmät ja tiedot avataan digitaaliseen verkkoon. Kehittyneiden, kohdennettujen hyökkäysten vuoksi yritysten on huolehdittava jatkuvasta sopeutumisesta riskeihin ja luottamusarviointeihin. Reaaliaikaisista, riskeihin ja luottamukseen perustuvista päätöksentekoprosesseista, joihin liittyy mukautettavia ratkaisuja, tulee osa arkipäivää, ja security by design muodostuu kriittiseksi.
Jos haluatte yrityksenä ennakoida tulevaa, keskittykää seuraaviin neljään kohtaan:
- Selvittäkää skenaarioita, joissa tekoäly mahdollistaa uusia tapoja yhdistää toimintoja.
- Luokaa luonnollisempia ja kokonaisvaltaisempia käyttökokemuksia hyödyntämällä vuoropuhelualustoja ja virtuaalitodellisuutta sekä lisättyä todellisuutta.
- Tukekaa esineiden internetiin liittyviä hankkeita ja kehittäkää ja priorisoikaa tavoitteellisia business caseja digitaalisten kaksosten kehittämiseksi.
- Ottakaa käyttöön strateginen lähestymistapa turvallisuuteen ja riskiin.