Haastateltuamme 19:ltä eri toimialalta 800:aa yritysjohtajaa, joista yli kaksi kolmannesta oli 50–250 henkilöä työllistävien yritysten ylintä johtoa, löysimme mielenkiintoisia eroja sekä toimialojen että maantieteellisten alueiden välillä.
Rakennusala laahaa perässä
Varsinkin vähittäiskauppa on edennyt ripeästi ja teollisuusyritykset ovat lisänneet investointejaan, mutta esimerkiksi rakennusala laahaa perässä. Tämä koskee digitaalisen muutoksen kaikkia eri vaiheita.
Norja ja Suomi valppaimpina päätöksenteossa
Kun kysyimme johtajilta, miten paljon koronakriisi on jouduttanut yrityksen kriittisten prosessien digitalisointipäätöksiä, Norjan ja Suomen tulokset ovat korkeimmat ja Tanska seuraa hieman perässä. Huomionarvoista on myös se, että puolet pohjoismaisista yrityksistä ei ole antanut pandemian vaikuttaa digitaaliseen muutokseensa ollenkaan tai vain vähän.
”Puolet pohjoismaisista yrityksistä ei ole antanut pandemian
vaikuttaa digitaaliseen muutokseensa ollenkaan tai vain vähän.”
Suomi innokkain selvittämään uusia liiketoimintamalleja
– Kun ostoskatuja ja kokonaisia toimialoja suljetaan kokonaan, kuten tapahtui huhti–toukokuussa, on luonnollista, että tämä pakottaa kehittämään uusia liiketoimintamalleja. Monilla yrityksillä on kiire saada uudet suunnitelmat ja ideat käyttöön, varsinkin, jos tänä talvena tulee lisää rajoituksia. Siten on luonnollista, että vähittäiskaupalla on suurin muuntautumiskyky, sillä lähes puolet pohjoismaisista toimijoista arvioi parhaillaan liiketoimintamalliaan, sanoo Knowitin Pohjoismaiden markkinapäällikkö Baste Christiansen.
– Suomessa neljä kymmenestä yrityksestä kertoo tämän olevan asialistalla. Luku on noin 30 prosenttia suurempi kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Toimialakohtaisessa tarkastelussa vähittäiskauppa on selvästi muita edellä, mutta rakennusalalla yli kahdeksan kymmenestä yrityksestä on selvittänyt digitaalisia liiketoimintamalleja vain vähän tai ei lainkaan.
Tanskalaiset arvioivat oman uudistumiskykynsä parhaaksi
Joka kolmas pohjoismainen yritys ei ole tyytyväinen omaan valmiuteensa, ja huonoiten koronakriisiin ovat valmistautuneet ruotsalaiset. Tanskassa ollaan tässä asiassa parhaita, mutta sielläkin rakennusala on jäänyt muista jälkeen. Tutkimukseen kuuluneilla 19 toimialalla Ruotsia lukuun ottamatta seitsemän kymmenestä yrityksestä kuitenkin katsoo omaavansa hyvät valmiudet sopeutua nopeasti muuttuviin markkinaedellytyksiin.
Joka kolmannessa yrityksessä enemmän halukkuutta investoida digitaaliseen myyntiin ja jakeluun
Digitaalisiin myynti- ja jakelukanaviin liittyvien investointien osalta huomataan, että kussakin maassa tuloksissa on suuria alueellisia eroja. Tanskalaiset yritykset ovat kuitenkin yleisesti hieman jäljessä pohjoismaisista naapureistaan. Erityisesti Norjassa verkkokauppa on kasvanut vähittäiskaupan osalta 40–50 prosenttia.
Pohjoismaat eri linjalla Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa
Knowitin ja yliopistojen yhteistyössä tekemistä aikaisemmista tutkimuksista saadaan taustamuuttujia, joita voidaan suhteuttaa uusimpaan tutkimukseen. Digitaalista teknologiaa käytetään Pohjoismaissa yleisesti ennen kaikkea kustannusten vähentämiseen – ei tuottojen kasvattamiseen. Yritykset pitävät kustannustasoa pahimpana uhkana, kun taas amerikkalaisilla ja aasialaisilla yritysjohtajilla on laajempi fokus, joka kattaa myös digitaalisen kilpailun, uudet liiketoimintamallit ja kanavaintegraation.
Usein IT-päällikköä, joka perinteisesti vastaa digitaalisista prosesseista, mitataan tehostamisen, automatisoinnin ja kustannussäästöjen perusteella, kun taas markkinointipäällikköä mitataan kasvun ja suurempien tuottojen perusteella. IT:n fokus on yrityksen sisällä, kun taas markkinointi suuntautuu ulospäin – tämä voi aiheuttaa ongelmia ja ristiriitatilanteita.
Kolme erilaista strategista painotusta
– Knowit on määrittänyt digitalisaatiossa kolme erilaista strategista fokusta: valmistelu, kasvu ja muutos. Kolme eri fokusta ratkaisevat sen, miten organisoitte toimintanne, tuloksia mitataan ja ennen kaikkea miten työskennellään tehokkaasti. Yrityksillä on erilaisia kriittisiä menestystekijöitä, jotka riippuvat yrityksen painopistealueista.
– Kehittymiseen keskittyvä yritys pyrkii vahvistamaan ja virtaviivaistamaan ydinliiketoimintaansa ja nykyisille asiakkaille suunnatun nykyisen tarjontansa toimittamista. Kasvuun keskittyvä yritys toimittaa seuraavan sukupolven tarjontaa rajoitetulle markkinasegmentille, ja muutokseen keskittyvä yritys pyrkii toimittamaan kokonaan uutta tarjontaa markkinasegmentille, jota ei välttämättä ole vielä olemassa.
Menestystä ryhdyttävä mittaamaan uudella tavalla
Valtavasta muutosnopeudesta huolimatta monet yritykset mittaavat menestystään edelleen samoilla suorituskykyindikaattoreilla kuin aikaisemminkin. Selittääkö tämä osaltaan sitä, että monet yritykset pitävät kiinni perinteisistä liiketoimintamalleista?
– Perinteisesti mitataan kasvua, markkinaosuuksia ja kannattavuutta – siis sitä, mikä on jo tapahtunut. Tiedämme, etteivät nämä mittaa luotettavasti sitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, joten on tärkeä valita uusia mittareita ja uusia arvolupauksia. Nykyisin yritykset voivat asettaa itselleen uusia standardeja, jotka mittaavat sitä, onko niillä johtava asema innovoinnissa, tehokkuudessa tai uusien teknologioiden käyttöönotossa.
– Tällaisessa skenaariossa tekoäly ja koneoppiminen ovat tietysti yhä tärkeämpiä komponentteja, mutta merkitystä on myös organisaation sisäisellä osaamispaletilla. Siitä on jo aikaa, kun perinteiset talous- ja insinööritieteiden opit olivat ainoita muutoksen ja innovoinnin edellytyksiä. Tässä suhteessa yritysten välillä on suuria kypsyyseroja, Christiansen sanoo.